Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella kunnioitus merkityt tekstit.

Mä oon 32, - ja miks sitä ei sais kysyy?

Oli vuosi 1986. Olof Palme oli kuollut kuukautta ennen ja Tsernobyl toimi vielä kuukauden. Sunnuntai oli juuri vaihtunut, valo alkoi hiljalleen valtaamaan tilaa yöltä. Silloin minä synnyin. Viikko sitten siitä tuli kuluneeksi 32-vuotta.

"Hyvää syntymäpäivää! Paljonks sä täytä, jaa mut ei sitä saakkaan kysyy."
"Onnea! Kysyisin ikää, mutta sitä ei voi."

Miksi? Minä kerron ihan mieluusti. Miksi naisen ikää ei saa kysyä ja miesten sitten saa? Siksikö, että miehillä ikä on vaan numeroita ja naisilla sen sanominen paljastaa hänen heikkoutensa, vanhenemisen?
   Tuolla fraasilla, ettei naisen ikää saa kysyä, ei muuta tarkoitusta kuin pitää yllä ajatusta, että naisille ikääntyminen on huono asia ja miesten elämää se puolestaan ei haittaa. Minä en ole tätä koskaan ymmärtänyt. Olen aina ollut ilolla ja ylpeydellä kertomassa omaa numeroani, jos sitä joku kysyy. Minä olen elänyt ja nähnyt tätä maailmaa nyt 32-vuoden ajan. Minulla on kokemusta tästä elämästä 32-vuoden ajalta.

Kun …

Saako sanoa ääneen etsivänsä rakastajaa?

Niille jotka tuntevat minut, ei tule taatusti yllätyksenä se, etten etsi parisuhdetta. En kaipaa sellaista. Sen sijaan kaipaisin rakastajaa. Tästä syystä olen mm. Tiderissä ja ilmaisen siellä toiveeni selkeästi:

Free artist / writer. Helsinki, Finland.

Looking for a lover.

Älykästä keskustelijaa ja erinomaista lempijää.

HALUAN SIIS YSTÄVÄLLISESTI PROFIILISSANI KERTOA, että mikäli joku on etsimässä tyyppiä kenen kanssa iltaisin kääriytyä vilttiin telkkarin ääreen ja tulevaisuudessa miettiä lapsia sekä yhteistä asuntolainaa, niin minä en ole se tyyppi.
   Tinder-profiilissa käyttämäni sanat "lover" ja "lempijä" ovat ilmeisesti niin dominoivia, että ne sokeuttavat sanoilta kuten "älykäs" ja "keskustelija", vaikka minulle ne ovat yhtä oleellisia. Tähän ajatukseen olen tullut, koska niin kovin usein matchini aloittavat keskustelun todella tökeröllä ja limaisen vihjailevalla viestillä. Keskustelu alkaa niin väärällä kulmalla, että se tyssää ekaan heittoo…

Onni on upeat muijat

Tosi-TV sarjojen tukasta repivä ja juonitteleva naiskuvasto ansaitsee rinnalleen upeat muijat. Ei naiset ole sellaisia toisilleen. Eilinen päiväni oli täynnä ihania ihmisiä ja hyvää energiaa.
   Yksin koneen kalvakan valon ääressä pakertaessa voi joskus kadota omaan mielen apeuteen. Voi unohtua miettimään, olenko minä tyhmä. Onneksi ympärillä on upeita tyyppejä, joiden seurasta saa välittömästi uutta voimaa ja aivot lähtee rullaamaan uudella tavalla. Naisia, jotka ottavat rohkeasti askelia kohti omia unelmia.

Näitä muijia ajatellessani, mielikuva suomalaisesta kateellisuudesta on niin tylsä ajatus, että meinaan nukahtaa. Se että toisen hyvä olisi jotenkin itseltäni pois, on aivan älytön. Eilen ensimmäinen kahvikumppanini on perustanut juuri oman yrityksensä (linkki: Helsinki Design Company) ja siinä sivussa toimii Howtomon perustajajäsenenä. Lounaalla tapasin ystäväni Lauran, joka rakentaa mielenkiintoisia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä taidenäyttelyitä...ja eikä ne hyvät tyypi si…